Veneretki Pihlajavedelle 2022

24.7.2022

irti Siilinjärvi 2016 kiinni Honka 2107

3,6 mpk, 21 C, N 1,6 m/s

Vene oli pakattuna kesän pidemmälle veneretkelle. Myös jääkaapin pakastelokero oli täynnä, joten päätimme poiketa syväväylältä Rahvon takana sijaitsevan Hongan (63°01'03.7" N 27°50'51.0" E) edustalle ja laskea ankkurin veteen ennen kuin mukaan ottamamme jäätelö ehtisi sulamaan. Lähistöllä pörräsi vesijettejä ja uistelijoita oli myös liikkeellä. Vaniljajäätelö mustikoilla kruunasi ensimmäisen legin.

Tauon jälkeen kävimme maissa. Länsipuolella sijaitsevan varsinaisen rantautumispaikan sijaan vedimme apuveneen maihin pohjoispuolen hiekkapoukamaan, josta pääsimme helposti kävelemään polkua pitkin kallion laelle luonnossa liikkujien taukopaikaksi rakennetulle kotalaavulle. Kohteessa on myös puuvaja ja käymälä.

Lähivesillä on runsaasti haukia ja kuhia. Saaressa voikin tavata kalastajia valmistamassa saalistaan. Eräs melko varma kalapaikka sijaitsee Iso-Männyn ja syväväylän välissä merikarttaan merkityn matalikon ympäristössä. Myös Räyskynkarin lähistöllä on usein vetouistelijoita.

Ennen kuin soudimme takaisin veneelle, katsoimme niemenkärjestä laskevaa aurinkoa. Valitettavasti Kuopion lentokentän läheisyyden takia ajoittain alueen luonnonrauha rikkoutuu lähtevien tai laskeutuvien ilma-alusten äänistä. Toisaalta lentoyhteydet mahdollistavat tarvittaessa miehistön vaihdot Iso-Jälän rannalla sijaitsevassa Järviterminaalissa. Tukevaan laituriin pääse merkittyä reittiä pitkin Siltasalmesta Ritarien sillan alitse. Alikulkukorkeus on kuusi metriä. Melkein heti sillan jälkeen on hyvä ankkuripaikka Selkämatalalla, jossa on tullut useamman kerran käytyä uimassa Juurusveteen verrattuna huomattavasti kirkkaammassa vedessä.

irti Honka 2218 kiinni Hietasalo 0101

12,8 mpk, 18 C, N 1,5 m/s

Pohjoistuuli teki illasta melko viileän. Ilmassa alkoi jo olemaan loppukesän koleutta. Illat ovat kuitenkin heinäkuun lopulla edelleen valoisia, joten jatkoimme vielä kohti Kallavettä. Matkan varrella saimme seurata luonnon omaa vaihtuvaa maalausta, jonka osana myös itse olimme kulkiessamme veneellä kohti etelää.

Ensin iltarusko värjäsi taivaanrannan punertavaksi Jännevirran sillalla.

Kotkaniemen edustalla väri vaihtui keltaisen ja oranssin eri sävyihin.

Ilta alkoi hämärtymään sivuuttaessamme iltavalaistuksessa olleen Kortesalmen lossin. Olimme laittaneet matkalla broilerit uuniin ja ne olivat valmiina saavuttuamme Hietasalon (62°51'02.7" N 27°45'20.9" E) retkisatamaan. Laskimme ankkurin hiekkarannan edustalle ja olimme yötä ankkurissa. Uni on vesillä toista maata.

25.7.2022

Aamulla kävimme katsomassa rakenteilla olevaa uutta kokoontumiskäyttöön tarkoitettua kotarakennusta, jonne tulee esteetön kulkureitti päälaiturista liikuntarajoitteisia ja lapsiperheitä varten. Kota on pinta-alaltaan noin 100 neliön suuruinen. Tulisijan ympärillä on varmasti mukava valmistaa retkieväitä ja nauttia niistä kodan eteen rakennetulla reilun kokoisella terassilla. Rakennuksen runkohirret ovat Savon ammattiopiston hirsirakentajakoulutuksen opiskelijoiden veistämät. Yksityiskohtana kodasta mainittakoon käsityönä taotut oven saranat.

Mukava huomata Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsevan Hietasalon palveluiden kehittyvän. Uuden kodan lisäksi pitkän hiekkarannan etelänpuoleiseen päähän on veneille valmistumassa uusi laituri peräpoijuilla. Aiemmin vene on pitänyt jättää joko ankkuriin tai vetää rantahiekalle, jos laivalaiturissa ei ole ollut tilaa.

irti Hietasalo 0840 kiinni Pölhö 0938

3,4 mpk, 18 C, E 2 m/s

Tultuamme takaisin veneelle, nostimme ankkurin ja suuntasimme kohti Keilankannan kanavaa. Keilakannan sillan alle on avattu uusi kahvila, jossa on tarjolla raikkaita juomia ja pientä syötävää. Nimi on osuvasti Cafe Sillanalla.

Kävimme näyttämässä ulkomaiselle rakennusten suunnittelun parissa työskentelevälle ystävälleni uutta suomalaista puuarkkitehtuuria edustavaa Saanaa vesiltä. Rakennuksen muotokieli ammentaa veneilystä. Runsaat puupinnat luovat ympäristöön sopivan ilmeen ja kattomuoto on purjemainen. Hän oli näkemästään vaikuttunut.

Kiinnitimme vastarannalla Pölhön (62°52'11.3" N 27°39'52.0" E) rantautumispaikkassa perän poijuun ja keulan korkeaan kiinteään laituriin.

Rantakalliot nousevat suhteellisen korkealle eivätkä yllätykseksemme edes Saaristokadulta kantautuvat liikenteen äänet häirinneet.

Hieman kauempana laiturista on grillikatos. Kaksi muuta tulentekopaikkaa sijaitsevat saaren ympäri kulkevan retkeilyreitin varrella. Yksi on eteläkärjessä ja toinen on keskiosassa. Maasto on pääasiassa mäntyvaltaista sekametsää. Marjojen varpuja on runsaasti. Saaressa ympäristöineen voi myös nähdä useita eri lintulajeja. Kokonaisuutena kyseessä on kätketty helmi vain lyhyen matkan päässä Kuopion keskustasta niin ulkoilijoille kuin vesillä liikkuville.

irti Pölhö 1000 kiinni Vatanen 1212

9,2 mpk, 19 C, E 2 m/s

Lyhyen tauon jälkeen päätimme jatkaa matkaa kohti Etelä-Kallavettä. Alitimme Pölhön ja Kumpusaaren välisen sillan ja Lokkisaaren jälkeen olimme takaisin 1,8 metrin väylällä. Sää oli aurinkoinen.

Me laskimme ankkurin 2,7 metrin väylän varrelle länsirannalla sijaitsevan Vatasen (62°44′52.4″ N 27°47′17.4″ E) retkisataman edustalle.

Kohtuullisen syvässä rannassa on pieni hiekkapoukama, johon saimme helposti apuveneen maihin. Kalamaja ja nuotiopaikka sijaitsevat rannan tuntumassa. Hieman kauempana on jätepiste ja käymälä. Paikka oli muutoin rauhallinen mutta ohikulkevan vesiliikenteen aallot häiritsivät kuitenkin ajoittain.

Kalastajat ovat yöpyneet Kallaveden saaristossa vuosisatojen ajan yksinkertaisissa kalamajoissa pitkillä pyyntireissuillaan. Veneet olivat hitaita ja paluu kaupunkiin kesti liian pitkään. Kalasaunat, kuten ihmiset niitä aiemmin kutsuivat, toimivat tukikohtina, joissa levättiin ja käsiteltiin saalista. Osa paikoista on yhä osa retkeily- ja kalastusperinnettä. Toisaalta paikannimet kertovat myös tilapäisistä asumuksista. Todennäisesti monen kartalla esiintyvän sauna-alkuisen nimen takana on ollut siellä aiemmin sijainnut kalamaja.

irti Vatanen 1934 kiinni Korkeasaari 2233

13,9 mpk, 20 C, E 3 m/s

Puutossalmen lossi liikennöi Puutosselän ja Sotkanselän välissä sijaitsevassa salmessa.

Koiruksella sivuutimme kalakasvattamon.

Yöksi päätimme mennä ankkuriin Leppävirran pursiseuran Korkeasaaren (62°32′43.8″ N 27°45′25.8″ E) tukikohdan edustalle. Tuttuuan tapaan poikkesimme syväväylältä Oravikoskelle vievälle 2,4 metrin väylälle ja Läpisaarten jälkeen menimme karttaan merkittyä syvää vettä pitkin Sammalsaaren asti. Tämän jälkeen etenimme hitaasti kohti Korkeasaarta karttaa ja kaikuluotainta seuraten.

26.7.2022

Ankkuroidussa veneessä nukkuessa on hyvänä puolena etteivät laitasuojien hankausäänet herätä. Myös itikoista on harvemmin haittaa. Aamulla kävimme apuveneellä maissa.

Saaren oli rakenteilla vanhoista hirsistä uusi päärakennus. Rannassa on kaksi venelaituria, grillikatos, sauna uimalaitureineen, puuvaja ja käymälä. Saaren maasto on melko kivikkoinen ja sinne on rakennettu pitkospuut liikkumista helpottamaan. Konnuksen saaristossa on rikas luonto ja eläimistö. Korkeasaaren pohjoisosa on suojeltua aluetta.

irti Korkeasaari 0712 kiinni Kaitasaari 0933

8,7 mpk, 17 C, S 3 m/s

Tultuamme takaisin veneelle nostimme ankkurin ja suuntasimme veneen keulan kohti Konnuksen kanavaa. Tällä kertaa palasimme syväväylälle eteläkautta. Aiemmasta poiketen karttaan merkityn matalikon kohdalle on nykyisin asennettu epävirallinen viittaportti, joten navigointi oli helpompaa.

Ystävälleni hänen ensimmäinen sulutuksensa oli jännittävä kokemus. Alkaen sulutuspyynnön tekemisestä itsepalveluna, vesimassan laskemisena sulkualtaassa ja päättyen sulkuporttien avautumiseen sekä matkan jatkumiseen. Sulutus sujui nopeasti eikä muita veneitä ollut vielä aamulla liikkeellä.

irti Kaitasaari 1209 kiinni Taivalsaari 1638

18,1 mpk, 20 C, S 7 m/s

Pidimme ruokatauon Kaidan (62°25'28.0" N 27°55'03.9" E) retkisataman edustalla ankkurissa ennen kuin jatkoimme matkaa kohti Taipaleen kanavaa. Sulussa oli lisäksemme toinen vene. Iltapäivällä saavuimme Haukivedelle, jossa oli välillä kovia tuulenpuuskia.

Monta kertaa olemme katsoneet syväväylää pitkin ohi ajaessa Taivalsaaren (62°12′0″ N 28°11′54″ E) retkisatamaa ja nyt päätimme poiketa siihen yöksi. Sisäänajo Ukonlammen laguuniin näytti aluksi kapealta mutta todellisuutta leveyttä ja syvyyttä oli riittävästi. Vesi oli poukamassa lämmintä, joten päätin mennä uimaan. Isäni ja ystäväni yrittivät narrata ahvenia mutta taisi käydä toisin päin kun pikkukalat kävivät nöykkimässä madot koukusta.

27.7.2022

Aamulla kävimme nuotiopaikalla. Ystäväni harjoitteli polttopuuvarastossa olleiden puiden katkomista sahalla ja lopulta pilkkomista kirveellä. Retkieväiden paistamista varten piti luonnollisesti myös opastaa vuolemaan makkaratikku. Tavallisia arkisia asioita, joita suomalaisena pitää itsestään selvyytenä, jotka kuitenkin ovat mieleenpainuvia toisesta kulttuurissa tulevalle henkilölle.

Ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaa, samaan lahdelmaan saapui myös purjevene. Aluksi miehistö yritti kiinnittää perän ankkuriin ja keulan retkisataman kallioon. Lopulta he kuitenkin jättivät veneen ankkuriin. Vaikka nuotiopaikan läheinen ranta on kohtuullisen syvä, siellä on myös kiviä.

irti Taivalsaari 934 kiinni Iso-Tuunas 1211

13,2 mpk, 19 C, E 5 m/s

Alkumatkasta sää oli puolipilvinen. Moottoriveneilijänä arvostaa vesillä liikkuessa tuulettomia päivä. Purjehtijoille tuuli on kuitenkin etu. Haukivedellä tuli purjeveneitä vastaan. Pelkät keulapurjeet riittivät heille riittävän vauhdin saamiseksi.

Ennen Hietaniemen loistoa taivaalle alkoi kerääntymään enemmän tummia pilviä. Tähän asti reiti kulkee pitkälti saarten suojassa. Majakkaselälle tultaessa aallokko alkoi kasvamaan.

Seuraava kohde oli Iso-Tuunaan (62°3′36″ N 28°35′12″ E) retkisatama Haukiveden keskellä.

Alun perin suunnittelimme pudottavamme peräankkurin ja ajavamme keulan hiekkarannalle. Voimakkaat tuulenpuuskat pakottivat meidät kuitenkin jättämään veneen saaren edustalle keula-ankkuriin. Niinpä rantautuminen hoitui jälleen apuveneellä.

Hiekkarannan takana kallioiden välissä on nuotiopaikka ja pöytäryhmä sekä puuvaja ja käymälä.

Kivikkoiset rannat ovat karuja.

Vesi oli kirkasta.

Kallioilta avautuu silmin kantamattomiin etelä-savolaista järviluontoa parhaimmillaan, kun avarat järvenselät vaihtuvat välillä sokkeloiseksi saaristoksi.

Iso-Tuunaan edustalla aallokko alkoi keinuttaa venettä epämiellyttävästi, joten päätettiin jatkaa matkaa suojaisempaan kohteeseen.

irti Iso-Tuunas 1311 kiinni Seurasaari 1425

4,2 mpk, 21 C, E 6 m/s

Lähtiessä ankkuri oli tarttunut aluksi tukevasti pohjaan eikä meinannut millään irrota. Tuulisessa säässä suojattomalla paikalla tilanne oli haastava. Onnistuimme lopulta saamaan ankkurin toisella yrityksellä ylös.

Seurasaaren (62°00′7.62″ N 28°41′8.622″ E) retkisatama sijaitsee pohjoispuolella. Siellä oli lähes tyyntä. Hiekkarannan edustalla vesi oli mukavan lämmintä uimiseen. Makkarat paistuivat nuotiolla. Metsässä oli isoja mustikoita, joita ystäväni meni keräämään.

Hiekkapohjainen ranta on pitkälle matala, joten jouduimme jättämään veneen kohtuullisen kauas rannasta.

Saaren erikoisuus ovat sisälammet, joista suurin on nimeltään Seuralampi.

Ennen kuin mentiin takaisin veneelle käytiin ihmettelemässä luodon päällä ollutta suurta kiveä.

irti Seurasaari 1717 kiinni Sulosaari 1937

10,6 mpk, 22 C, SW 7 m/s

Päätimme jatkaa illaksi vielä matkaa Savonlinnaan.

Torakkaluodon kohdalla meidät ohitti Princess V70 kohteliaasti riittävästi etäisyyttä pitäen, joten pystyimme ottamaan veneemme keulan kohti isoa peräaaltoa.

Savonlinnassa menimme Sulosaaren (61°52'33,75" N 28°53'22,32" E) edustalle ankkuriin, jossa saimme nauttia kauniista auringonlaskusta.

28.7.2022

Yö ankkurissa kului lähes tyynessä, veden vain kevyesti veneen kylkeä vasten liplattaessa.

Auringon kellertävä kajastus levisi taivaalle, kun soudimme rantaan ja lähdimme varhaiselle aamukävelylle. Saari oli vielä hiljainen. Askel tuntui kevyeltä pehmeässä aamussa.

Polku kulki kallioiden ja puiden lomassa. Ensimmäisenä vastaan tuli hormillinen grillikatos. Joku nautti jo tulen lämmöstä ja liekkien rauhallisesta loimusta.

Sulosaaren Kalliolinna toimii kesäisin lettukahvilana, joka erottuu vaalenpunaisena väripilkkuna vehreän luonnon keskellä. Vuodelta 1899 peräisin oleva rakennus on ainoa säilynyt Sulosaaren alkuperäisistä huviloista. Kuitenkin osasta huviloista on puihin rakennettu pienoismallit linnunpöntöiksi.

Matkustajasatamassa vanhat ja uudet laivat kohtaavat sulassa sovussa. Satama kokoaa yhteen kaupungin kerroksellisuuden. Menneen ja nykyisen, matkalla olon ja perille saapumisen.

Olavinlinna näyttäytyi arvokkaana. Lämpimän sävyinen valo korosti yli 500-vuotiaita kiviseiniä, jotka heijastivat pitkää historiaa. Hetki pysäytti meidät katselemaan rakennuksen arkkitehtuuria.

Myös muita oli jo hereillä - nimittäin kanadanhanhet rannalla.

Aamuauringossa Savonlinnan punatiilinen kirkko kohosi taivasta vasten. Sen jykevät seinät hallitsevat kaupunkimaisemaa. Kaupunki alkoi heräämään uuteen päivään ja meidän oli aika palata takaisin veneelle jatkaaksemme matkaa kohti Pihlajavettä.

irti Sulosaari 709 kiinni Juuvinsaari 1029

14,2 mpk, 16 C, SW 3 m/s

Pihjalaveden maisemiin ei kyllästy ja saaret suojaavat hyvin tuulelta. Vaikka alue näyttäytyy pääasiassa havupuuvoittoisena, löytyy suurimmista saarista sisäosista lisäksi reheviä sekametsiä ja lehtoja. Saaristossa on vapaa-ajan asuntojen ohella ympärivuotista asutusta.

Päivän ensimmäinen pysähdyspaikka oli Juuvinsaaren (61°46'35.5" N 28°42'38.6" E) retkisatama, jossa on betoniponttoonilaituri ja peräpoijut.

Idästä näytti nousevan saderintama. Näin ollen menimme retkisataman vieressä olevaan suojaisaan lahdelmaan ankkuriin. Sään muututtua paremmaksi, laitoimme akkumoottorin apuveneeseen ja kävimme retkisatamassa. Mennessä ajoimme Ruissaaren ja pienen luodon välisestä salmesta. Vesi on kirkasta ja luodon rannalla matalalla vedessä oli rapu. Pienellä veneellä on paljon lähempänä vettä ja näkee ympäröivää luontoa enemmän.

Juuvinsaaren retkisatamassa on tulipaikka, puuvaja ja käymälä.

irti Juuvinsaari 1346 kiinni Tetriniemi 1533

8,5 mpk, 19 C, NW 4 m/s

Illaksi jatkoimme matkaa kohti Tetriniemen (61°39'21.4"N 28°53'54.0"E) retkisatamaa. Sokkeloiset saariketjut kietoutuvat syvien selkävesien ympärille. Matkalla kaikuluotain näytti yli 70 metrin lukemia.

Yritimme ajaa veneen keulan rantaan mutta hiekkaranta madaltui nopeasti. Kahlaamiseksi olisi mennyt. Koska jäimme yöksi, päätimme jättää lopulta veneen ankkuriin hieman kauammaksi rannasta ja mennä apuveneellä maihin.

Rannassa on nuotiopaikka. Hieman kauempana ovat grillikatos, puuvaja ja käymälä. Retkisatamaan pääsee myös autolla ja rannalle tuli muutamia ihmisiä maata pitkin nauttimaan kesäpäivästä. Muutoin saimme olla omassa rauhassa koko vierailun ajan.

Vedessä on kauniita kiviä.

Rannalla kasvoi kaatunut mänty.

29.7.2022

irti Tetriniemi 759 kiinni Porkalansaari 1004

9,4 mpk, 14 C, NW 4 m/s

Aamulla sää oli pilvinen. Lämpötila oli viileä nostaessamme ankkurin. Tetriselkä avautui avarana. Avointa selkää on kahteen suuntiin yli kymmenen meripeninkulmaa.

Ajoimme Pietolan- ja Saukonsaarien välistä 2,4 metrin väylää pitkin sivuuttaen Pietolansaaren lossin. Etenimme rauhallisesti maisemasta toiseen. Enoniemen edustalla vene rullasi luoteistuulessa voimakkaasti. Enasalmessa olimme kuitenkin tuulelta suojassa ja matka jatkui taas mukavasti 3 metrin väylää pitkin. Tuulilasiin satoi muutama pisara vettä. Liikenne oli verkkaista. Vastaan tuli vanha hinaaja ja Storebro 420.

Porkalanselällä poikkesimme merkityltä reitiltä ja suunnistimme kohti Porkalansaaren (61°37'48,39" N 29°6'9,48" E) luonnonsataman laguunia.

Laguunin on suojainen kaikilta tuulilta. Ympärillä on mäntymetsää hiekkaharjulla. Rannat ovat kohtuullisen matalia mutta syvenevät nopeasti.

Tultuamme perille huomasimme, että paikalla oli jo muita. Joutsen perhe neljän poikasen kanssa oli nimittäin ruokailemassa rantakaislikon läheisyydessä. Ystäväni nautti lintujen bongaamisesta kiikareilla.

Vedessä oli lumpeita.

Kävimme kävelyllä hiekkaharjulla.

Polun varrella metsässä oli paljon mustikoita, joita ystäväni taas jälleen innolla keräsi.

Ihmettelimme myös kirkasvetistä sisälampea, jonka vesi näytti vihreältä.

irti Porkalansaari 1415 kiinni Hiekkasaari 1535

5,4 mpk, 16 C, NW 4 m/s

Tuuli näytti tyyntyvän ja päätimme jatkaa matkaa kohti Hirvolanselkää. Laskimme ankkurin Hiekkasaaren (61°38'16.9" N 29°10'09.8" E) luonnonsataman edustalle. Koillistuulen puuskat kuitenkin yltyivät emmekä olleet varmoja ankkurin pitävyydestä. Päätimme nostaa ankkurin ja etsiä suojaisemman yöpaikan.

Hiekkarantainen matala saari eroaa selvästi alueen muista kalliorantaisista saarista. Vesi oli kirkasta. Varmasti erinomainen uimapaikka tyynenä kesäpäivänä.

irti Hiekkasaari 1542 kiinni Saunalahti 1740

9,4 mpk, 18 C, NW 5 m/s

Hiekkasaarelta jatkettiin matkaa Kongonsaaren itäpuolta menevää reittiä pitkin. Matkan varrella oli mielenkiintoisen näköinen miehittämätön vanha lossi. Lossin ollessa vastarannalla ylittäjien täytyy ensin soutaa toiselle puolelle salmea ja siirtää lossi ennen kuin pääsevät jatkamaan matkaa. Reitti on kapea ja tuulesta ei ollut haittaa. Maisemat ovat kallioisia ja siellä täällä rannoilla on kesämökkejä.

Saunalahden (61°43'04.4" N 28°58'24.0" E) luonnonsatamaan oli helppo lähestyä. Laskimme ankkurin hiekkarannan edustalle. Syvyyttä oli noin neljä metriä. Kun olimme varmistaneet ankkurin pitävyyden, alkoi tihkuttamaan vettä.

30.7.2022

irti Saunalahti 0400 kiinni ABC 627

10,8 mpk, 13 C, N 3 m/s

Saapuessamme Savonlinnan ABC veneasemalle tankkaamaan viereisellä tiellä oli paljon hälytysajoneuvoja. Myöhemmin luin uutisista, että oli tapahtunut vakava liikenneonnettomuus. Polttoainetäydennyksen jälkeen jatkettiin matkaa kohti Linnansaaren kansallispuistoa utuisessa säässä.

irti ABC 0647 kiinni Iso-Utski 1124

21,5 mpk, 13 C, N 3 m/s

Haukiveden alkupuolella rahtialus ohitti meidät. Muutoin liikenne oli vähäistä koleassa ja sateisessa säässä. Saavuttuamme Iso-Uskin (62°07′54.2″ N 28°25′44.2″ E) luonnonsatamaan päiväunet maittoivat. Aika kului tämän jälkeen ystäväni kanssa hänen valitsemiaan dokumenttisarjojen jaksoja katsoen. Edellisen kerran saimme nauttia samassa paikassa helteestä. Illalla sää alkoi selkenemään ja isäni meni uistelemaan. Saaliiksi tuli yksi iso ahven, joka laitettiin perattuna jääkaappiin odottamaan huomista.

Iso-Uski on korkeiden kallioiden ympäröimä suojainen poukama.

Laguuni on suojassa käytännössä kaikilta tuulilta ja matalan veden aikaan saarten välisessä poukamassa on myös pieni hiekkaranta.

31.7.2022

irti Iso-Uski 0400 kiinni Pitkäsaari 928

25,9 mpk, 12 C, W 5 m/s

Koska lähdimme aamulla ajoissa liikkeelle, olimme hyvissä ajoin Pitkäsaaren (62°18′29.7″ N 28°44′42.9″ E) retkisatamassa Koloveden kansallispuistossa.

Laskimme ankkurin saaren edustalle eteläpuolella. Sää oli vielä pilvinen. Ilma tuntui kolealta. Nuotion ääressä oli kuitenkin lämmintä.

Eilen pyydetty kala pariloitiin alumiinifoliossa nuotiopaikalla ja tämän jälkeen tutustuimme saareen.

Kallioiden jäkäläpeitteet tuovat mieleen tunturimaisemat.

Polun varrelta löysimme pian toisen nuotiopaikan, jonka lähellä oli myös uuden karhea muoviponttoonilaituri.

Saaren itäpäässä on pitkä niemi.

Niemessä on suurehko siirtolohkare kalliolla.

Vastarannalla on komeita kallioita.

Iltapäivällä sää muuttui aurinkoisemmaksi. Samoihin aikoihin kuin valmistelimme lähtöä, rantautui kaunis puinen matkavene suoraan saaren rantaan. Paikalle oli tullut myös ulkomaalaisia retkeilijöitä kanooteille.

irti Pitkäsaari 2000 kiinni Vasarasaari 1145

13,5 mpk, 18 C, S 2 m/s

Illalla jatkettiin ylös Heinäveden reittiä. Kanavat menivät joutuisasti. Ystäväni nautti silmin nähden vaihtuvista maisemista, punaisista kesämökeistä aina kapeisiin kalliorantaisiin salmiin, joissa väylämerkit heiluivat voimakkaassa virrassa. Sen sijaan matalalla paistava ilta-aurinko teki välillä ajamisesta haastavaa. Kermajärvellä lähestyttiin karttaan merkittyä kiveä varoen Vasarasaaren (62°28′15.6″ N 28°39′36.6″ E) retkisatamaa, jonka edustalla oltiin yötä ankkurissa.

1.8.2022

Aamulla käytiin tutustumassa länsiniemessä sijaitsevaa retkisatamaa, jonka hoidosta vastaa Heinäveden kyläyhdistys.

Vasasaari auringonnousun jälkeen.

Periaatteessa olisimme voineet rantautua myös keula edellä rantaan. Kiinnittää keulaköydet kiinnityslenkkiin ja laskea peräankkurin. Hämärässä on kuitenkin hankala tulla aiemmin itselle tuntemattomaan retkisatamaan.

Saaren maasto on kallioista mäntymetsää. Maisema on karu ja lempeä yhtä aikaa. Harmaat kalliot laskeutuvat suoraan kirkkaaseen veteen ja honkat seisovat kuin hiljaiset vartijat rannalla.

Niemessä ylempänä kalliolla on puiden varjossa viihtyisä pöytäryhmä.

Hieman alempana tuulelta suojassa on tulentekopaikka, käymälä ja puuvaja.

Rantakalliolta avautuu upea järvimaisema salmeen.

Kermajärvi on järviluontoa parhaimmillaan, tarjoten rauhaa, saaria ja luonnon omaa rytmiä.

irti Vasarasaari 642 kiinni Ritoniemi 1241

29,5 mpk, 15 C, SW 2 m/s

Vasarasaaren jälkeen meillä oli vielä edessa yksi kanava ennen kuin olimme Kallaveden tasolla. Sulutus Karviolla sujui ongelmitta. Päätimme ajaa pysähtymättä Kallavedelle, koska päivälle oli ennustettu auringoista ja lämmintä. Vehmersalman kohdalla oli runsaasti liikennettä eivätkä kaikki välittäneet aallokon aiheuttamiskiellosta.

Laskimme ankkurin Suottalahteen Ritoniemen (62°47′58.02″ N 27°54′34.06″ E) hiekkarannan edustalle. Ritoniemi on Kallaveteen työntyvä niemi Vehmersalmella Kuopion seudulla, jonka ranta on pitkään ollut veneilijöiden ja uimareiden suosiossa. Paikkaa on kutsuttu paikallisesti jopa “Savon Rivieraksi” hienojen hiekkarantojen ja luonnonkauniin niemimaan vuoksi. Ritoniemen lomakylä oli aiemmin vilkas kesäkohde, jossa oli palveluita ja veneilijöillekin tankkausmahdollisuus mutta nykyään yritystoiminnan loputtua alue on hiljaisempi ja luonnonläheisempi. Suojaisassa lahdessa oli lämmintä vettä uimiseen.

irti Ritoniemi 1836 kiinni Iivarinsalo 1915

2,5 mpk, 22 C, SW 2 m/s

Helteen alkaessa hellittämään jatkettiin matkaa. Aurinko jäi jo puiden taakse varjoon, kun laskimme ankkurin Iivarinsalon Pitkienhiekkojen (62°49′25.59″ N 27°50′45.69″ E) lahdelmaan. Iivarinsalo on osa Kallaveden saaristoa ja yksi veneilijöiden klassikkopaikoista: luonnon hiekkarantoja, marjaisia metsäisiä ja lempeä veden liplatus ympärillä.

Saapumisen jälkeen suuntasimme rannalle, jossa pian loimusi pieni tuli ja puut ritisivät. Alueella on useita nuotiopaikkoja ja keittokatoksia, joissa voi grillata ja nauttia retkiruoasta. Ilta oli rauhallinen. Tällaiset hetket, kun ei ole kiire mihinkään ja ympärillä on vain luonnon värit ja tuoksut – tekevät veneretkistä ikimuistoisia.

Vastarannalla on järvimaisemaan sopivia perinteisiä punaiseksi maalattuja rakennuksia.

Matalalla syväyksellä olevat veneet oli pystynyt ajamaan lähelle hiekkarantaa.

Metsässä oli mustikkaa.

Ilta-auringoa käytiin katsomassa toisella puolella saarta, jonne oli helppo kävellä polkuja pitkin.

Tulentekopaikka on valmistettu vanhasta vanteesta.

2.8.2022

irti Iivarinsalo 649 kiinni Siilinjärvi 1115

19,8 mpk, 16 C, S 2 m/s

Yö Iivarinsalon oli juuri sellainen kuin toivoimme. Tyyni vesi peilasi taivaan värejä ja vene keinui lähes huomaamatta. Ankkuri piti hyvin pehmeässä pohjassa ja aamulla heräsimme ensimmäisiin auringon säteisiin.

Nostettuamme ankkurin suuntasimme kohti Kuopiota. Saaristokaupungin edustalla lintuparvi lenteli kalastusaluksen ympärillä. Menimme Karhonsaaren kautta Jännevirtaan. Ennen puolta päivää saavuttiin takaisin Siilinjärvelle.

takaisin