Veneretki Lappeenrantaan 2001

Aloitimme matkan Lappeenrantaan kotisatamastamme Siilinjärveltä. Sää oli aamusta asti aurinkoinen ja tuuli leppoisaa. Kallaveden ylitettyämme pysähdyimme Vehmersalmella Millibaarin rantaan pitämään ruokataukoa ja katselemaan rakenteilla olevaa aikanaan lossin korvaavaa siltaa. Rannasta keskustaan on kävelymatka, joten kävimme siellä täydentämässä ruokavarastoamme.
Vehmersalmen silta rakenteilla. Millibaarin rannasta jatkoimme eteenpäin kohti Kuikka-luodon kapeikkoa, jossa saa viittojen kanssa olla tarkkana. Sen jälkeen saavuimme parhaimmillaan yhdeksänkymmentä metriä syvälle Suvasvedelle, jossa veneemme rullasi epämiellyttävässä sivuttaisaallokossa. Ukonkarista eteenpäin kapeneva reitti on tuulellakin suojainen ja loppu matka Karvion kanavalle sujui rauhallisesti. Ensimmäisenä päivänä matkaa kertyi lokiin viitisen kymmentä meripeninkulmaa.
Karvion kanava. Varhain aamulla jätimme Karvion kanavan ja kosken taakse jatkaessamme matkaamme aamuauringossa kohti tyyntä Kermanjärveä. Kermanjärvelle näkyy korkealla mäellä oleva Heinäveden komea puukirkko näkyy. Emme kuitenkaan poikkenneet Heidäveden kirkonkylän laituriin vaan jatkoimme suoraan Kerman kanavalle, jonka alajuoksulle päästyämme pysähdyimme aamiaiselle idylliseen kanavamiljööseen.
Kievari Kosken kartano pilkistää Sillan takaa. Menimme rauhalliseen tahtiin kanavat alas ja jatkoimme matkaa kohti Oravia, josta jatkoimme matkaa Haukivedelle käytyämme kaupassa ja ruokailtuamme. Haukivedellä tuuli oli leppoisaa ja veneliikenne oli paljon vilkkaampaa kuin Heinäveden reitillä. Lämmintä riitti joten ajattelimme pysähtyä pulahtamaan veteen Hietasaaressa. Kuitenkin sinne ehdittyämme aurinko meni pilveen ja jatkoimme matkaa kohti Varparannanselkää, jonka jälkeisten kauniiden kapeikkoiden jälkeen olimmekin jo Haapavedellä.
Pieni-Suottaa. Rantauduimme Pieni-Suottaa nimiseen saareen Savonlinnan edustalle, jossa oli tuolloin Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsensauna. Kiinnittyimme rannassa olevaan laituri ja kiittelimme tuuletonta säätä sillä kovin tuulisella säällä laiturissa olisi voinut keinuttaa aika paljon. Onneksi yö oli tyyni ja saimme hyvin nukuttua

Seuraava aamuna seurasimme veneemme viereen saapuneen sorsapoikueen toimia ja jatkoimme sen saattelemana matkaa Kyrönsalmen siltojen ja Olavinlinnan ohitse Haislahteen, jossa vaihdoimme moottoriin öljyt ja kävimme kaupungilla ostoksilla. Haislahdesta jatkoimme Pitkää Pihlajavettä pitkin Vekarasalmen lossille, jonka jälkeen käännyimme Linnavuoren kalliolle vievälle reitille. Ilta-auringonpaisteessa saavuimme Puumalan satamaan, jossa pääsimme illalla saunaan.
Rastiniemi. Aamulla tankattuamme menovettä tankkiimme suuntasimme veneemme keulan Puumalansalmesta kohti Suur-Saimaata. Puumalan ja Lappeenrannan välillä pysähdyimme reitin varrella olevassa Rastiniemessä. Retkisatamassa on todella upeat hiekkarannat, joista oli helteisenä päivänä hyvä pulahtaa Saimaan puhtaaseen veteen. Palveluina saaressa on roskalaatikko, keittokatos ja siistit käymälät.

Illan tullen jatkoimme matkaa kohti Lappeenrannan kaupunginlahtea, jossa kasinonrannan vierasvenesatamassa on hyvät palvelut käsittäen ympärivuorokauden avoinna olevat suihku- ja wc-tilat sekä portillisen laiturin. Aamulla veneen kannelle ilmestyi lisäksi saunomalehti, joten satamasta muodoistui kokonaisuutena erittäin hyvä kuva.
Lappeenranta - kasinon vierasvenesatama. Käytyämme ostoksilla Lappeenrannan keskustassa lähdimme jatkamaan matkaa kohti Satamosaarta.
Satamosaari. Retkisatamassa on kaksi saunaa, käymät, nuotiopaikat, keittokatos, laiturit peräpoijuin ja septin tyhjennyspaikka. Reitti laguuniin muotoiseen hiekkarantaiseen saareen on myös esimerkillisesti merkitty. Aikataulumme ei kuitenkaan sallinut jäädä yöksi Satamosaareen, mieli olisi kyllä tehnyt, joten jatkoimme matkaa katsomaan Imatrankoskea.
Imatra - Vuoksi vapaana. Vapaana juokseva koski olikin upea näky säestettynä Sibeliuksen musiikilla. Keskustaan satamasta on noin seitsemän kilometriä, mutta onneksi vierasvenepaikan hintaan sisältyi myös polkupyörät.
Imatra - auringonlasku. Imatra - auringonlasku. Ilta oli auringonlaskuineen mitä parhain, mutta yöllä ukkonen jyrisi. Tuulikin kävi juuri aallonmurtajan aukosta kohti laituria.
Onneksi ilma selkeni aamuun ja pääsimme jatkamaan Imatralta Ruokolahteen. Matkan varrella on puuteollisuutta ja saa katsellakin ympärilleen uppotukkien varalta. Yhden näimme Kaljaniemen padon kohdalla.
Kaljaniemen pato. Padosta pääsimme juuri ja juuri alitse valomaston ja antennit kaatamalla. Puolen tunnin jälkeen padolta sivuutimme Ruokolahden. Täällä päin ihmiset tuntuvat olevan ystävällisiä, sillä avoveneistäkin tervehditään ohikulkijaa.
Suur-Saimaata. Haapavettä putputellen ja maisemia katsellen saavuimme takaisin Suur-Saimaalle.
Kyläniemen avokanava.
Kyläniemen itäpuolella olevasta Kutveleen avokanavasta jatkoimme kohti Puumalaa.
Soutajia Sulkavan souduissa. Puumalan satamassa ruokailimme ja jatkoimme matkaa kohti Petrosaarta, Sulkavansoutujen ohi kiitäviä soutuveneitä katsellen.
Petrosaari. Petrosaaressa on todella upeat kalliorannat, joissa kelpaa vaikka ottaa auringoa. Varustukseen kuuluu käymälä, roskapönttö ja tulentekopaikka.
Haislahti. Aamulla jatkoimme matkaa Tuohiselkää ja Pihlajavettä pitkin kohti Haislahtea, jossa tankkasimme veneen. Yöksi menimme aivan Savonlinna keskustassa Casinon vierasvenelaitureiden toisella puolella Vääräsaaressa tuolloin sijainneeseen retkisatamaan. Kiinnittyminen satamassa tapahtui peräpoijun ja kalliossa oleviin kiinnikkeiden avulla. Satamassa oli enemmän luonnonrauhaa kuin maksullisissa Kasinonlaitureissa.

Iltapäivällä ajoimme jälleen kimmeltävää Haapavedettä pitkin ja edelleen Varpanselälle josta käännyimme Ketveleen kanavalle vievälle rantareitille. Hiekonselällä vihreän lateraaliviittaa etsminen oli vaikeaa vastelsilmiä kimmeltävässä aurinkossa mutta löytyihän se lopulta.
Ketvele. Kanavan sulkuportit olivat auki, koska Suuren Raudanveden ja Hiekonselän korkeuseroa ei nähtävästi ollut enää näin kesällä. Kävimme kääntymässä Raudanvedelle ja palasimme Hiekonselälle ja jatkaen Laivonselkää pitkin ja sen jälkeisien kapeikkojen kautta Peonselälle, jossa pääsimme taas 4,2 metrin syväväylälle. Peonselän jälkeen tulevan Hietavirran jälkeen pysähdyimme ja heitimme ankkurin reitin varrella olevassa lahdelmassa veteen ja kiinnitimme keulan köydellä rantapuuhun.

Aamulla jatkoimme hyvin nukutun yön jälkeen Heposelkää Lokkiluodon sivuuttaen Kuokanselälle. Tällä välillä reitti kulkee Linnasaaren kansallispuistoon kuuluvilla vesialuille, joten maisemat ovat kauniita katsella. Kuokanselältä etenimme Tahkosalmen kautta Siitinselälle, jossa Akonlahdessa on ennen Taipaleen kanavaa öljysatama, jossa näkee sisävesille isoja laivoja. Syväväylä osuus on helppo ajaa, vaikka matkan verralle sattuukin muutamia isompia selkiä. Tosin kovalla tuulella venettä voi näillä selillä keinuttaa aikalailla.
Taipale. Taipaleen kanavan noustuamme kiinnityimme kanavan yläpuolella olevaan vierassatamaan, josta vuokrasimme polkupyörät ja kävimme asioilla Varkauden keskustassa. Illalla jatkoimme matkaa kohti Varkauden ja Leppävirran puolivälissä olevaa Kaitasaarta. Jatkoimme matkaa ensin Niskanselältä Komminselälle, missä alitimme korkean maantiesillan. Lyhyen matkan jälkeen ajoimme Pussilantaipaleen avokanavan läpi, jonka jälkeisen kapeikon jälkeen päästään Timonselälle. Seuraavaksi saavuimme Unnukkujärvelle, josta Kaitasaareen erkanee syväväylältä viitoitettu väylä.
Kaitasaaren sauna. Kaitasaaren rannassa on tukevalaituri, johon kiinnityimme peräpoijun avulla. Rannassa oleva sininen sauna antoi hyvät löydyt. Saunan lisäksi saaresssa on nuotiopaikka ja käymälä.

Aamulla jatkoimme matkaa kohti Leppävirtaa, jossa Vanhanlaivarannan palvelusatama Kauhasella tankkasimme veneen ja täydensimme ruokavarastoa keskustassa.
Konnus. Matka jatkui Konnuksen kanavalle, jossa pysähdyimme pitämään sadekuuroa. Illaksi sää selkeni ja jatkoimme matkaa kohti Kuopiota. Yöksi jäimme Kallavedellä aivan Ollinkarin lähellä sijaitsevaan Iivarinsaloon, joka on todella hyvä retkisatama monine nuotio- ja uimapaikkoineen. Aurinkonlaskun katsottuamme menimme nukkumaan, jotta jaksaisimme lähteä aamulla kohti kotisatamaa.

Aamulla kävimme tyhjentämässä septitankin Kallamarinassa Kuopion Maljalahdella ja jatkoimme matkaa sateista ja aalloikkoista Kallavettä pitkin kohti kotisatamaa Siilinjärvelle. Matkaa koko reissulle kertyi noin neljäsataa meripeninkulmaa ja aikaa kului 11 päivää. Kokonaisuutena ihan mukava kierros Saimaalla. Vaikka olemma jo muutamana vuonna kierrelleet Saimaanvesistöä, matkan varrella osui monta uutta kaunista luonnonsatamaa sekä hyvin varustettua vierassatamaa. Vaikka ilmat olivat lähes koko matkan ajan mitä parhaimmat, kanavillakaan ei ruuhkia päässyt syntymään.