Veneretki Lappeenrantaan 2001
Aloitimme matkan Lappeenrantaan kotisatamastamme Siilinjärveltä. Sää oli aamusta asti aurinkoinen ja tuuli leppoisaa. Kallaveden ylitettyämme pysähdyimme Vehmersalmella Millibaarin rantaan pitämään ruokataukoa ja katselemaan rakenteilla olevaa aikanaan lossin korvaavaa siltaa. Rannasta keskustaan on kävelymatka, joten kävimme siellä täydentämässä ruokavarastoamme.
Millibaarin rannasta jatkoimme eteenpäin kohti Kuikka-luodon kapeikkoa,
jossa saa viittojen kanssa olla tarkkana. Sen jälkeen saavuimme
parhaimmillaan yhdeksänkymmentä metriä syvälle Suvasvedelle, jossa
veneemme rullasi epämiellyttävässä sivuttaisaallokossa. Ukonkarista
eteenpäin kapeneva reitti on tuulellakin suojainen ja loppu matka
Karvion kanavalle sujui rauhallisesti. Ensimmäisenä päivänä matkaa
kertyi lokiin viitisen kymmentä meripeninkulmaa.
Varhain aamulla jätimme Karvion kanavan ja kosken taakse jatkaessamme
matkaamme aamuauringossa kohti tyyntä Kermanjärveä. Kermanjärvelle näkyy
korkealla mäellä oleva Heinäveden komea puukirkko näkyy. Emme
kuitenkaan poikkenneet Heidäveden kirkonkylän laituriin vaan jatkoimme
suoraan Kerman kanavalle, jonka alajuoksulle päästyämme pysähdyimme
aamiaiselle idylliseen kanavamiljööseen.
Menimme rauhalliseen tahtiin kanavat alas ja jatkoimme matkaa kohti
Oravia, josta jatkoimme matkaa Haukivedelle käytyämme kaupassa ja
ruokailtuamme. Haukivedellä tuuli oli leppoisaa ja veneliikenne oli
paljon vilkkaampaa kuin Heinäveden reitillä. Lämmintä riitti joten
ajattelimme pysähtyä pulahtamaan veteen Hietasaaressa. Kuitenkin sinne
ehdittyämme aurinko meni pilveen ja jatkoimme matkaa kohti
Varparannanselkää, jonka jälkeisten kauniiden kapeikkoiden jälkeen
olimmekin jo Haapavedellä.
Rantauduimme Pieni-Suottaa nimiseen saareen Savonlinnan edustalle, jossa oli tuolloin Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsensauna. Kiinnittyimme rannassa olevaan laituri ja kiittelimme tuuletonta säätä sillä kovin tuulisella säällä laiturissa olisi voinut keinuttaa aika paljon. Onneksi yö oli tyyni ja saimme hyvin nukuttua
Seuraava aamuna seurasimme veneemme viereen saapuneen sorsapoikueen
toimia ja jatkoimme sen saattelemana matkaa Kyrönsalmen siltojen ja
Olavinlinnan ohitse Haislahteen, jossa vaihdoimme moottoriin öljyt ja
kävimme kaupungilla ostoksilla. Haislahdesta jatkoimme Pitkää
Pihlajavettä pitkin Vekarasalmen lossille, jonka jälkeen käännyimme
Linnavuoren kalliolle vievälle reitille. Ilta-auringonpaisteessa
saavuimme Puumalan satamaan, jossa pääsimme illalla saunaan.
Aamulla tankattuamme menovettä tankkiimme suuntasimme veneemme keulan
Puumalansalmesta kohti Suur-Saimaata. Puumalan ja Lappeenrannan välillä
pysähdyimme reitin varrella olevassa Rastiniemessä. Retkisatamassa on
todella upeat hiekkarannat, joista oli helteisenä päivänä hyvä pulahtaa
Saimaan puhtaaseen veteen. Palveluina saaressa on roskalaatikko,
keittokatos ja siistit käymälät.
Illan tullen jatkoimme matkaa kohti Lappeenrannan kaupunginlahtea, jossa
kasinonrannan vierasvenesatamassa on hyvät palvelut käsittäen
ympärivuorokauden avoinna olevat suihku- ja wc-tilat sekä portillisen
laiturin. Aamulla veneen kannelle ilmestyi lisäksi sanomalehti, joten
satamasta muodostui kokonaisuutena erittäin hyvä kuva.
Käytyämme ostoksilla Lappeenrannan keskustassa lähdimme jatkamaan matkaa kohti Satamosaarta.
Retkisatamassa on kaksi saunaa, käymät, nuotiopaikat, keittokatos,
laiturit peräpoijuin ja septin tyhjennyspaikka. Reitti laguuniin
muotoiseen hiekkarantaiseen saareen on myös esimerkillisesti merkitty.
Aikataulumme ei kuitenkaan sallinut jäädä yöksi Satamosaareen, mieli
olisi kyllä tehnyt, joten jatkoimme matkaa katsomaan Imatrankoskea.
Vapaana juokseva koski olikin upea näky säestettynä Sibeliuksen
musiikilla. Keskustaan satamasta on noin seitsemän kilometriä, mutta
onneksi vierasvenepaikan hintaan sisältyi myös lainata polkupyörät.
Ilta oli auringonlaskuineen mitä parhain, mutta yöllä ukkonen jyrisi.
Tuulikin kävi juuri aallonmurtajan aukosta kohti laituria.
Onneksi ilma selkeni aamuun ja pääsimme jatkamaan Imatralta
Ruokolahteen. Matkan varrella on puuteollisuutta ja saa katsellakin
ympärilleen uppotukkien varalta. Yhden näimme Kaljaniemen padon
kohdalla.
Padosta pääsimme juuri ja juuri alitse valomaston ja antennit
kaatamalla. Puolen tunnin jälkeen padolta sivuutimme Ruokolahden. Täällä päin ihmiset tuntuvat olevan ystävällisiä, sillä avoveneistäkin
tervehditään ohikulkijaa.
Haapavettä putputellen ja maisemia katsellen saavuimme takaisin Suur-Saimaalle.
Kyläniemen itäpuolella olevasta Kutveleen avokanavasta jatkoimme kohti Puumalaa.
Puumalan satamassa ruokailimme ja jatkoimme matkaa kohti Petrosaarta, Sulkavansoutujen ohi kiitäviä soutuveneitä katsellen.
Petrosaaressa on todella upeat kalliorannat, joissa kelpaa vaikka ottaa
auringoa. Varustukseen kuuluu käymälä, roskapönttö ja tulentekopaikka.
Aamulla jatkoimme matkaa Tuohiselkää ja Pihlajavettä pitkin kohti
Haislahtea, jossa tankkasimme veneen. Yöksi menimme aivan Savonlinna
keskustassa Casinon vierasvenelaitureiden toisella puolella
Vääräsaaressa tuolloin sijainneeseen retkisatamaan. Kiinnittyminen
satamassa tapahtui peräpoijun ja kalliossa oleviin kiinnikkeiden avulla.
Satamassa oli enemmän luonnonrauhaa kuin maksullisissa
Kasinonlaitureissa.
Iltapäivällä ajoimme jälleen kimmeltävää Haapavedettä pitkin ja edelleen Varpanselälle josta käännyimme Ketveleen kanavalle vievälle rantareitille. Hiekonselällä vihreän lateraaliviittaa etsminen oli vaikeaa vastelsilmiä kimmeltävässä aurinkossa mutta löytyihän se lopulta.
Kanavan sulkuportit olivat auki, koska Suuren Raudanveden ja Hiekonselän
korkeuseroa ei nähtävästi ollut enää näin kesällä. Kävimme kääntymässä
Raudanvedelle ja palasimme Hiekonselälle ja jatkaen Laivonselkää pitkin
ja sen jälkeisien kapeikkojen kautta Peonselälle, jossa pääsimme taas
4,2 metrin syväväylälle. Peonselän jälkeen tulevan Hietavirran jälkeen
pysähdyimme ja heitimme ankkurin reitin varrella olevassa Hietaniemessä veteen ja kiinnitimme keulan köydellä rantapuuhun.
Aamulla jatkoimme hyvin nukutun yön jälkeen Heposelkää Lokkiluodon
sivuuttaen Kuokanselälle. Tällä välillä reitti kulkee Linnasaaren kansallispuistoon kuuluvilla
vesialuille, joten maisemat ovat kauniita katsella. Kuokanselältä etenimme Tahkosalmen kautta Siitinselälle, jossa Akonlahdessa on öljysatama. Syväväylä osuus on helppo ajaa, vaikka matkan verralle sattuukin
muutamia isompia selkiä. Tosin kovalla tuulella venettä voi näillä
selillä keinuttaa aikalailla.
Taipaleen kanavan noustuamme kiinnityimme kanavan yläpuolella olevaan
vierassatamaan, josta vuokrasimme polkupyörät ja kävimme asioilla
Varkauden keskustassa. Illalla jatkoimme matkaa kohti Varkauden ja
Leppävirran puolivälissä olevaa Kaitasaarta. Jatkoimme matkaa ensin
Niskanselältä Komminselälle, missä alitimme korkean maantiesillan.
Lyhyen matkan jälkeen ajoimme Pussilantaipaleen avokanavan läpi, jonka
jälkeisen kapeikon jälkeen päästään Timonselälle. Seuraavaksi saavuimme
Unnukkujärvelle, josta Kaitasaareen erkanee syväväylältä viitoitettu
väylä.
Kaitasaaren rannassa on tukevalaituri, johon kiinnityimme peräpoijun
avulla. Rannassa oleva sininen sauna antoi hyvät löydyt. Saunan lisäksi
saaresssa on nuotiopaikka ja käymälä.
Aamulla jatkoimme matkaa kohti Leppävirtaa, jossa Vanhanlaivarannan
palvelusatama Kauhasella tankkasimme veneen ja täydensimme ruokavarastoa
keskustassa.
Matka jatkui Konnuksen kanavalle, jossa pysähdyimme pitämään sadekuuroa.
Illaksi sää selkeni ja jatkoimme matkaa kohti Kuopiota. Yöksi jäimme
Kallavedellä aivan Ollinkarin lähellä sijaitsevaan Iivarinsaloon, joka
on todella hyvä retkisatama monine nuotio- ja uimapaikkoineen.
Aurinkonlaskun katsottuamme menimme nukkumaan, jotta jaksaisimme lähteä
aamulla kohti kotisatamaa.
Aamulla kävimme tyhjentämässä septitankin Kallamarinassa Kuopion Maljalahdella ja jatkoimme matkaa sateista ja aalloikkoista Kallavettä pitkin kohti kotisatamaa Siilinjärvelle. Matkaa koko reissulle kertyi noin neljäsataa meripeninkulmaa ja aikaa kului 11 päivää. Kokonaisuutena ihan mukava kierros Saimaalla. Vaikka olemma jo muutamana vuonna kierrelleet Saimaanvesistöä, matkan varrella osui monta uutta kaunista luonnonsatamaa sekä hyvin varustettua vierassatamaa. Vaikka ilmat olivat lähes koko matkan ajan mitä parhaimmat, kanavillakaan ei ruuhkia päässyt syntymään.
Uusimmat päivitykset
Huoltoblogi 2022Pohjamaalauksen uusiminen ja akkulaturin asentaminen.
Veneretki Savonlinnaan 2021Ankkurointia ja uimista.
Huoltoblogi 2021Kaikuluotaimen anturin ja ankkurivinssin asentaminen sekä pohjan soodapuhallus
Veneretki Pohjois-Kallavedelle 2020Sumua ja autioita saaria.
Veneretki Pieliselle 2019Vehmaita jokimaisemia, jylhiä vaaroja ja pitkiä hiekkarantoja.
Veneretki Soisalon ympäri 2018Tyyntä ja hellettä.
Veneretki Puruvedelle 2017Hiekkasärkkiä ja sadekuuroja.
Veneretki Puumalaan 2016Paluumatkalla poikkesin myös Rantasalmen satamassa Raudanvedellä.
Huoltoblogi 2016Keula- ja peräohjailupotkurien asentaminen osa 2/2
Veneretki Luonterille 2015Yksi Saimaan sokkeloisimmista alueista tarjoaa paljon nähtävää.
Huoltoblogi 2015Keula- ja peräohjailupotkurien asentaminen osa 1/2.
Veneretki Puruvedelle 2014Menimme käymään yhdellä maailman puhtaimmista järvistä.
Huoltoblogi 2014Keulakaiteiden, pimennysverhon ja maasähköjärjestelmän asentaminen.
Veneretki Soisalon ympäri 2013Kanavia sateessa ja auringonpaisteessa.
Huoltoblogi 2013Aurinkopaneelin ja kansisuihkun asentaminen.